31. toukokuuta 2006

Puolikuolleiden Runoilijoiden Seura - pari runoani

Ystävistä ja Petturuudesta

petturit on tuomittava nopeasti

intuition mukaan ja raskaalla kädellä

etenkin ystävä, joka syyllistyy petturuuteen

tuomittava on - kahta nopeammin,

kahta ankarammin

ettei ehdi epäilemään

itseään

mutta ankarimmin on tuomittava,

heti

ja vähääkään miettimättä

jos kyseessä on raskauttava asianhaara

jos petturi teollaan

muistuttaa tuomitsijaa itseään



ikävä

hikisen kuumana

elokuun yönä

unettomana Espoossa

makaan, odotan merkkiä:

palavaa pensasta

spiraalissa putoavaa matkustajakonetta

tai tekstiviestiä

ja yksinäisyys tiivistyy läpihikoiltuihin lakanoihin

toinen puoli

maata hiljaa

lakanoiden välissä

odottaen kuolemaa

60 vuoden sisällä



hyvä krapula

toimiva suhde on niinkuin

hyvä krapula

sitä vain on, eikä

ajattele liikaa

miten voisi olla toisinkin



--- Juise / Juha Hytönen









27. toukokuuta 2006

Altrui

Saniaisia,
näetkö kastettakaan?
multaa ja maata

Meren pohjalla
kasvoivat sinun puusi,
vettä rakastit

Jätit silmäsi
perhosten siipiin; sotkan
munasta löydyt

Tähdet, rakkaani,
ovat yksin. Aurinko
ei koskaan sammu.